Noin 4 kuukautta Mont Blancista

Kirjoittanut Ilari.

Reissusta on nyt kulunut vajaa 4 kuukautta ja on loppuarvioni aika. Yleisesti voin todeta, että retkikunta selvisi matkasta kaikin puoli ansiokkaasti. Omalta kohdaltani asiat menivät myös lähes täydellisesti - viimeistä sataa metriä lukuun ottamatta.

Viimekuukaudet asiaa pyöritellessä olen antanut itselleni ymmärtää, etteivät asiat enää mene niin kuin 18 vuotta sitten. Vanhenemista on ilmeisesti vain vaikea nielaista yhtenä suupalana, vaikka olo on kuin 'rippikoululaisella'. Oireista suivaantuneena päätin tutkittaman sydämeni. Rasitus-EKG:n jälkeen sivuttiin Linnan Klinikan testiennätystä ja VO2max (maksimaalinen hapenottokyky) suorastaan erinomainen josta olin hiukan yllättynyt ja myös ylpeä. Eli ongelma ei ollut elimellinen – ainakaan patogeenisestä näkökulmasta. Solut silti vanhenevat, tukka ja parta harmaantuvat ja askel käy vääjäämättä painavammaksi ja lyhyemmäksi.

JOS nyt lähtisin yrittämään – olisi se sitten Mont Blanc tai vaikka Chimborazo tekisin sen niin kuin Niemisen veljekset sen tekivät. Aklimatisoitumaan ylös teltalla ja nousua 'vähän' kerralla, niin että elimistö kerkiää palautumaan päivän koetuksesta. Toiseksi pitäisin vieläkin tarkempaa huolta ravinnosta ja nesteytyksestä. Ja valitsisin vain niitä ruokatarvikkeita ylös jotka olen vuosien varrella hyviksi todennut. En esimerkiksi valitse suklaapatukoita joita en ole koskaan maistanut ja joiden sisältä löytyy sitten 4500 metrin korkeudella ja 10-asteen pakkasessa sormen paksuinen toffee tanko.

Elimistön sopeutuminen korkeaan ilman alaan on yksilöllistä. Mikä onnistui 10 vuotta sitten ei onnistu enää ja se mikä onnistuu toiselle nyt ei välttämättä onnistu minulle. Siksi tämä postmentaalinen harjoitus on ollut äärimmäisen tärkeä, jotta voi ymmärtää miten toimia toisin jos sellainen vielä eteen tulee. Meinasin jo luovuttaa, mutta en taida ihan vielä heittää pyyhettä kehään...

IMG 2194

 

Summit-päivä

Kirjoittanut Ilari.

maisemaa p

Perjantaina aamuna lähdimme Jannen, Arin, Karin, Jarmon, Antin kanssa junalla St Gervaisia ja siitä vuoristijunalla Nid d'Aiglea . Siitä sitten patikointi varusteet rinkassa kohti Couterin rinnettä. Paha rinne noustiin 3.5 tunnissa - kokonaisaika junalta Gouterin majalle n. 7 h. Mukava päivärupeama. Majoituimme Gouterin uudelle majalle mikä näytti minun mielestän 'ufolta'. Ranskalaista tyyliä keskelle vuoristoerämaata! Tilathan olivat modernit, mutta eivät minun mieleen. Myös Ranskalainen palvelu noin 4000 m muuttuu ylimileiseksi ja tympeäksi - sorry. Illallisen jälkeen nukkumaan, yöpymispaikan varustetaso oli fyysiseen paikkaan nähden hyvä. 

Aamulla Harryn johdolla Samu, Jarmo ja allekirjoittanut lähti sitten kapuamaan ylös. Muut jäivät jatkamaan lepoa erilaisilla syillä , mikä tietysti on hyvä että uskalsivat sen sanoa ääneen. 

Samu lähti saman tien vetämään solo-nousua ja me Jarmon kanssa Harryn vetämänä toimimme vanhan liiton mukaisesti eli hitaasti hyvä tulee. Releet niskassa kohti Blancin huippua. Noin 3 h:n kohdalla Jarmolla alkoi tulla pakottava este takaisin kääntymiseen. Siitä reilu ½-tunnin jälkeen samoin minulle. Koko aamun oli vatsassa vellovan ja oksettava olo. Alussa se meni nopeasti ohi, mutta  noin 100 metriä huipusta olo oli eskaloitunut niin voimia vieväksi ja pään turruttavaksi että pakko oli kääntyä takaisin. Kyllä harmitti niin vietävästi! Ajatelkaa; ne jotka kärsivät tiettyjen virvoitusjumien yliannostuksesta l. dagen efteristä - on sellainen oikein paha olo - huimaa ja oksettaa ja pääkin hivenen kipeä ja - joudutte vielä karuselliin 3 tunniksi pyörimään. Se käy voimille - ja päänupille!

Muutoin tilanne hyvä. Samun lisäksi huipula olivat käynet Niemisen veljekset Juho ja Manu. Onnittelut nuorisoryhmälle hienoista suorituksista!! Ja kaikken tärkein - kukaan ei ole tapaturmaisesti loukkantunut!

Näin totean että Mont Blanc vei voimani vaikka muut ulkoiset puiteet olivat loistavat. Aurinko paistoin ja aamulämpötila ei ollut kuin - 8 C-astetta. Tuuli hiukan mutta ei masentavasti. Taidan olla liian vanha näihin touhuihin ...

JanneGouter p

 

6. päivän treeni

Kirjoittanut Ilari.

Janne ja Samun kanssa lähdin Midille jälleen aklimatisoitumaan ja samalla hakemaan hiukan ilmavampaa alaa. Janne jäi Midille ottamaan kuvia joista muutaman liitän mukaan. Samun kanssa lähdin rymyämään Midin harjannetta alas. En muistanutkaan että harjanne on noin ilmava. Kyllä puntti tutisi, mutta ei muuta kuin jäiden sekaan vaan ...

Ilma oli loistava ottaen huomioon minkälaisissa sääolosuhteissa ollaan oltu. Huomenna aamulla lähdetään aikaisin liikkeelle 'normi'junalla St Gervaisiin ja sieltä vuoristojunalla Nid'aiglelle mikä sijaitsee noin 2300 m:ssä. Siitä sitten patikointi Gouterin jyrkänteen alaosaan josta alkaa kova nousu. Nousun jälkeen Gouterin majalla muutama tunti unta (jos tulee) ja lauantai-aamuna noin klo 02.oo aikaan alkaa nousuyritys huipulle.

Retkikunnalla kaikki hyvin ja huomista odotellessa...

IlariMidi p  SamuIlariMidi p

Nousuyritystä siirretään

Kirjoittanut Ilari.

Alpeilla 'riehuu' säärintama, mikä pitää meidät Chamonix'n laaksossa. Lunta sataa ylhäällä useita kymmeniä centtejä vrk:ssa ja tuuli puhaltaa kovaa. Koska Blancin nousu on ollut alusta asti 1. vaihtoehto ja toiseksi sama säärintama vaikuttaa Matterhornilla ei jää tässä ajassa enää mahdollisuutta kahteen yritykseen - todella harmi.

Tänään nousuyrityksen vaihtuessa vain harjoitteluun lähdimme aklimatisoitumaan taas vuorille. tavoite oli päästä Midille vajaaseen 4000 metriin, mutta kovan tuulen ja lumisateen takia lifti ei toiminut kuin 2300 metriin. Siellä vietimme aikaa muutaman tunnin ja kun aurinkokin hetken paistoi otimme muutamia kuvia. Huippu on mielessä mutta nyt vain täytyy ottaa rauhassa ...

midimyrsky p

Matka alkaa

Kirjoittanut Ilari.

drutaustalla p

”Olkoon taivaan siunaus kaikkien retkikunnan jäsenten

sekä muiden vuorella kiipeilijöiden keskuudessa.

Vallitkoon meissä toisiimme vankkumaton luottamus ja rohkeus,

pysyköön murtumattomana keskinäiset ystävyys

ja perheiden väliset siteemme”

yokuva p