Tänään vuorossa Aquille du Midi

Kirjoittanut Ilari.

Twitter, #tawastiaexpedition

Tänään oli 3. aklimatisoitumispäivä. Liftillä ylös 3842 metriin. Sää ei ollut tietystikkään mikään parhain, mutta ei haitannut. Manun ja Juhon kanssa muodostimme 1. köysistön ja lähdimme Manun johdolla avaamaan polkua - kirjaimellisesti. Olihan sää haasteellinen kovan lumentulon ja tuulen takia, mutta todellinen ongelma tuli suoraan silmien eteen. Lasit jäätyivät niin sisä- kuin ulkopuolelta. Jäätymistä ei pystynyt estämään millään! Eipä ole koskaan näinkään tapahtunut. Näkyvyys nolla ja Midiltä lähtevä jyrkänteen leveys - 25 cm:stä puoleen metriin eivät tehneet tilannetta kovin kehuttavaksi. Tunnin verran Manu huuteli keulaalta ettei mitään näe - niin reittiä kuin koko harjannetta ja päätimme kääntyä turvallisuus syistä takaisin. Olipahan reissu.

tuiskussa p

Jäimme vielä muutaman ukon kanssa aklimatisoitumaan ylös noin 2 tunniksi ja sitten alas. Tänään paakataan tavarat (tai huomenna todella aikasin sillä osa taitaa olla vielä märkänä). Toivotaan sään edes hiukkasen paranevan että matka olisi turvallinen. Muutoin kaikki hyvin.

Mieli on korkealla vaikka ...

Kirjoittanut Ilari.

Twitter; #tawastiaexpedition

Base-hyppääjä tuli eilen tonttiin ja taivas itkee vuolaasti. Huiput on nyt pilvien peitossa mutta ei hätää - puolilta päivin on luvattu parempaa säätä.

DSC 0052-Samu-Ari-Janne-Teemu-Ilari-Chamonix-14.9.2013

 

Illalla kello 22, tänään trekattu päivä Brevent-vuorella. Liftillä ½-väliin ja sitten apostolinkyydillä huipulle. Aikaa meni vajaa 2 tuntia ja tunne hyvä. Maisemia sotki tietysti tummat pilvet jotka aika ajoin valuttivat vettä niskaan, mutta tämähän on vain varusteista kiinni. Näkyvyys oli välillä max. 10 metriä joten oli aika vänkä olo kävellä vuoren rinnettä. Fiilis odottava, huomenna päästään jo tositoimiin. Lähdetään aamulla Aiquille du Midille ja sitten raudat jalkaan, köysi kiinni ja hakku käteen ja kävelemään vallée Blancen maisemiin. 

Retkikunnalla kaikki hyvin ja muutama foto päivän säästä.

Ilari asemalla  kabinin vaijerit sumussa

Twitter; #tawastiaexpedition

Kirjoittanut Ilari.

Voit seurata myös retkikunnan matkaa Twitteristä #tawastiaexpedition. Toivottavasti yhteydet toimivat rinteelläkin niin saamme myös upeita kuvia.

Ilarille riittää vaikka…

Kirjoittanut Ilari.

lumikuoppa kunhan pääsemme KAIKKI huipulle ja takaisin ehjin nahoin. Tosin onhan tuo ’Coutterin’ uusi pömpeli aivan luksusta – en vain tiedä pystyykö siitä silloin kovasti nauttimaan. On kaksi seikkaa jotka ovat äärimmäisen tärkeitä molempien vuorien huiputuksessa – hyvin tehty aklimatisaatio ja sää. Jokainenhan on saanut kuntonsa vuoden aikana kohilleen joten nousut ei jää siitä kiinni. Elimistön akkomodaatio ja sitä seuraava akklimatisaatio ovat niin ajasta kuin fysiologiasta kiinni. Kaikkien elimistö kyllä akklimatisoituu reilu 5000:n metriin asti kunhan siihen käytetään tarpeeksi aikaa. Nyt tämä aika on rajattu 4 vrk:een joten sopii toivoa että kaikkien sopeutuminen tapahtuu noposaan – muuten tulee oksu.

Säähän on sitten sellainen mihin ei voi mitenkään vaikuttaa. Jos tuulee 30 m/s niin no can do. Joten laitamme kätemme kyynärpäitä myöten ristiin. Ja voihan ne muutenkin laittaa koska uskoisin kaiken avun olevan tarpeen…

Tunne on odottava ja kiitollinen. Valmistautumiseni on sujunut muutamista takapakeista huolimatta suunnitelmieni mukaisesti. Vuoden ponnisteluista kilot ovat karisseet lenkkipoluille joten nyt odotan tästä palkintoa – samaa koko ryhmälle. Odotan taas ratkiriemukasta huumorilla höystettyä pinnistelyä mikä kiteytyy teräväksi mutta hulppeaksi mitä tiukemmaksi tilanne eskaloituu rinteellä. Se on sellainen tunne mitä ei saa kaupan hyllyltä eikä sitä saa taskussa mukaansa muille jaettavaksi. Tämä selittämätön tunne jää vain rintaa sykkimään ja muistuttaa siitä aina aika ajoin vuosienkin päästä.

Ystävyys, toveruus, avuliaisuus, myötätunto, sitkeys ja näitä tekijöitä liimaava mustakin huumori ovat elämän suolaa!

Mont Blancin perus- ja Matterhornin Hornli-reitit ovat sarveiskalvooni juuttuneena.

Perinteinen loppumarssi

Kirjoittanut Ilari.

Oli taas aika perinteiselle loppumarssille. Marssi järjestettiin 16.8. lähtien Hämeenlinnasta ja päättyen Tammelan Teuron kylän liepeille kulkien osittain Wanhaa Hämeen härkätietä.

Mukaan pääsivät Antti, Teemu, Kari ja allekirjoittanut. Lähtö tapahtui noin kello 16 maissa. Antti ja Teemu olivat pakanneet mukaan painavat noin 15 kg:n rinkat ja Kari ja allekirjoittanut kevyet ’leipälaukut’. Ohjeissa oli ottaa mukaan paljon nestettä ja pientä purtavaa sekä rakkolaastarit. Antti se oli pakannut mukaan hiukan enemmän joista sitten koko ryhmä sai nauttia jotoksen edetessä.

Matkavauhdiksi oli suunniteltu 5.5 km/h ja kunkin jotostelutunnin täyttyessä pidettiin 5 min tauko. Puolessa välissä sitten pidettiin yksi 20 minuutin ruoka ja huoltotauko. Matka eteni suunnitelman mukaisesti. Puolivälin jälkeen jokaisella alkoi hiukan reisissä pakottamaan ja jalkaterät tuntuivat jokseenkin helliltä. Loppuosa sitten käveltiin pimeässä ja Fenixin otsalamput tulivat taas tarpeeseen.

9 tunnin jälkeen perillä odotti saunamajuri Tompan lämmittämä sauna. Jälkijoukolle haasteeksi muodostui painava rinkka ja kova kävelyalusta. Lopussa kaikki hyvin ja sauna maistui mitä mahtavimmalta. Muutamat remakat väsyneiden miesten naurut ja rakkojen ’hoitohuudot’ ja sitten uni maistui. Tämä porukka on valmis!

Antti, Teemu, Kari ja Ilari lähtötunnelmissa.