Cayambe ja Baños

Kirjoittanut Samu.

Hyvää iltaa jälleen :)

Samu Cayambe Juho opas Samu

Tässäpä pientä tarinaa muutaman päivän ajalta. Odotettu perjantai koitti eli se päivä jolloin siiryimme kohti Cayamben vuoristomajaa. Tuosta päivästä se oikea kiipeily sitten alkoi. Matka kohti Cayambea sujui hyvin Marcon kyydissä ja majoituimme hostelliin aivan Cayamben kaupungin kupeeseen. Lauantaina saimme pickupilta kyydin kohti vuoristomajaa ja tuttuun tapaan minä ja Juho matkustettiin lavalla. Vanhukset saivat tällä kertaa mennä hytissä. 

Samu Cayambe pickup

Samu Cayambe kyltti

Majalla meillä oli aikaa akklimatisoitua ja trekkailla nousureittiä kuitenkaan itseään kuluttamatta liikaa. Majalla oli menossa oppaiden koulutusta ja saimmekin seurata sivusta ammattilaisten touhua. Tuli sunnuntai ja se päivä tiesi nousua. Illalla saimme pääoppaalta Franklinilta vielä briiffin miten nousu tapahtuu. Kävimme nukkumaan ja klo 22 nousimme laittamaan varusteet päälle ja juomaan teet majalla. Siitä se sitten lähti 10 tunnin ja 40 minuutin rupeama. 

Samu Cayambe evasta

Samu Cayambe nousua pimeassa

Samu Cayambe yo

Alkumatka taittui porukassa. Lumirajalle päästyämme siirryimme köysistöihin ja tuttuun tapaan minä sekä Juho samassa köysistössä ja oppaana Jorge eli Horhe ;). Nousu sujui hyvin joskin taukoja olisimme voineet pitää enemmän sillä energiat olivat välillä todella vähissä. Harmiksemme kuulimme, että muut olivat joutuneet keskeyttämään nousun. Franklin sanoi, että viimeinen 20 metriä on paha, mutta ilmeisesti tarkoitti 200 metriä, koska sen mittainen se paska loppu oli. Kaikki sujui hyvin ja pääsimme jälleen kerran Juhon kanssa tekemään huiputuksen. Sää ja maisemat olivat mitä mahtavimmat. Ei voi kuin ihmetellä sitä, että miten hienoa noilla vuorilla on. Nämä hetket on se miksi sinne jaksaa kiivetä. Iso kiitos vielä Juholle, sillä ilman molempien tsemppejä tämä ei olisi mahdollista. 

Samu Cayambe taidekuva

Samu Cayambe Juho rinteessa

Samu Cayambe vuoren siluetti

Samu Cayambe Juho ja opas

Samu Cayambe huippu aamulla

Samu Cayambe huipulla

Matka alas olikin hoippumista, kuvien räpsimistä, sekä maisemista nauttimista. Majalta kohti hostellia taittui vesi- ja raesateessa ja Juho matkusti jälleen lavalla meidän kamojen kanssa. Voitte arvata lopputuloksen eli kamat märkiä sekä Juho. Samalla minä hukkasin luurini, mutta onneksi se löytyi. 

Matka kohti Bañosia alkoi Cayamben hostellista. Pitkä reissu noin 5 tuntia, mutta odottamisen arvoinen. Täällä meillä oli muutama päivä aikaa palautua ja nautiskella vaan. Tänään kävimmekin 1800 m pitkässä vaijeriliu'ussa. Kävimme myös pyörähtämässä Pahoilaisen kieli nimisellä putouksella. Tuo se vasta vaikuttava olikin. Kaikkea hienoa olemme taas kokeneet ja huomenna matka kohti Chimborazoa alkaa. Pitäkäähän peukkuja nyt jos koskaan, sillä siitä tulee pitkä reissu. Ollaan kuulolla ja öitä.

Samu Banos vaijeriliuku

Samu Banos vesiputous

Samu